HuRan hallitus 2026

Marko Lehtovaara, puheenjohtaja

Olen HuRan hallituksen puheenjohtaja. Kokousten järjestämisen ja valmistelun ohella olen aktiivinen erityisesti kilpailujen järjestämisessä ja pyörittämisessä.

Aloitin ratsastuksen Husössä noin kymmenen vuotta sitten yhdessä vaimoni kanssa. Minua ei sinänsä tarvinnut ratsastuksen pariin houkutella koska olen aina ollut kiinnostunut hevosesta eläimenä ja tallitkin ovat tulleet tutuksi kahden tyttäreni ratsastusharrastuksen myötä. Varsinaisen alkukipinän hevosteluun on kuitenkin sytyttänyt jo isäni joka kertoi usein pienelle pojalleen seikkailuista hevosten kanssa omassa nuoruudessaan.

Hevosen selässä kirjoittuu hyviä muistoja. Mielessäni palaan usein viikon mittaiselle vaellukselle Pohjois-Islantiin, jonka teimme yhdessä vaimoni kanssa nelisen vuotta sitten. Sillä reissulla oli mahdollista katsoa hevosen selästä jylhää vuoristoa toisella puolella ja meressä seilaavia valaita toisella puolella.

Liityin HuRaan melko pian sen jälkeen kun olin aloittanut ratsastuksen koska “niin kuuluun tehdä”. Nykyään HuRa on tärkeä osa hevosharrastusta ja antaa minulle mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti ympäristööni tukemalla lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia.

Ratsastusseurassa pääsee nauttimaan monista jäseneduista ja se mahdollistaa kehittymisen osana samanhenkistä ryhmää. Seuran jäsenenä pääsee myös kilpailemaan jos se kiinnostaa.

Haluan toivottaa kaikki seuran jäsenet ja myös ratsastavien lasten vanhemmat mukaan aktiiviseen seuratoimintaan esimerkiksi vapaaehtoistyön merkeissä. Minua voi mielellään nypätä hihasta tallilla tai lähettää sähköpostia.

Rosa Rönnberg, sihteeri

Vastuualuettani on pääosin seurakilpailujen järjestäminen, mutta kaikkea muutakin tulee tehtyä tarpeen mukaan. Hallituksen kokouksissa toimin sihteerinä. HuRan hallituksessa olen toiminut siitä lähtien kun olin 15-vuotias eli lähemmäs jo 20 vuotta… Tosin alkuun epävirallisena nuorisojäsenenä (nuorisojäsenyyttä ei tuolloin ollut vielä samalla tavalla olemassa kun mitä nykyään) olemalla silloisen johtokunnan kokouksissa kuuntelemassa ja kilpailuissa autoin usein kansliassa jo tuolloin. Kisat tosin olivat paljon pienemmät osallistujamääriltään, koska niitä pidettiin kerran kuussa jo tuolloin, mutta maanantaisin ja vasta iltakisoina. Ratsastuskoulun tuntihevosilla maanantait olivat vapaita eli silloin ei ollut tunteja lainkaan.

Ratsastuksen pariin päädyin 8-9-vuotiaana, kun hyvä ystävä aloitti alkeiskurssilla, niin oli pakko päästä mukaan ja siitä se sitten lähti. Vuosi taisi olla 1998. Ja olen siis täysin “Husön kasvatti”, koska tuo kyseinen alkeiskurssi alkoi nimittäin Husössä ja siellä opettajana oli Husön silloinen omistaja, Ani Paananen. Ensimmäinen poni, kenellä ratsastin oli nimeltään Muumi, ja selkäännoustessa se kerkesi nappaamaan kuskia takapuolesta, mutta sehän ei menoa haitannut, kun palo ratsaille oli syttynyt. Tuolloin 26v. sitten alkeiskurssin yksi kerta oli puoli tuntia ja maksoi 80 markkaa 😀

Lempihevosiani Husössä ovat Pablo, Capo, Viltsu, Anja ja Meeri. Sekä jo nyt tosin taivaslaitumilla laukkaava Danny. Kaikki ovat Husön hevosten vähän vanhempaa edustusta ja ovat mielestäni luonteiltaan kaikki mahtavia ja oman arvonsa tuntevia. Näiden kanssa puuhatessa tallissa ja töiden aikaan on aina rauhallista ja antoisaa. Haha, jos saisin olla vuorokauden hevonen, olisin se pullaponi joka ei liiku tunneilla mihinkään ja käyttäytyy huonosti boksissa lapsille 😀 

HuRa on tällä hetkellä vähän kuin harrastus, sillä itse ratsastuksesta olen pitänyt jo hetken taukoa, mutta HuRan kautta saa edelleen olla toiminnassa mukana. Toki myös tallitöiden myötä hevoset ovat iso osa omaa arkea. Mutta HuRa on ollut iso osa omaa elämää jo pitkään ja itselle on aina ollut mieluisaa, kun saa järjestää kisoja ja tapahtumia. Mitään isoa kilpailuviettiä en ole koskaan omannut, toki nuorempana on tullut kisattua seurakisoissa, mutta nykyään viihdyn parhaiten siis järjestämispuolella. HuRassa meillä on aina ollut hyvä ilmapiiri ja yhdessä tekeminen on kivaa ja itselle on aina ollut iso juttu kun saa “kuulua” porukkaan.

Seuraan kuuluminen kannattaa no tietenkin jo vakuutusten puolesta, koska suurin osa ratsastaa, mutta kuten edellä jo mainitsin niin yhteenkuuluvuus, se että ollaan samaa porukkaa on mielestäni tärkeää. Varsinkin nuoremmille, jotta kukaan ei syrjäytyisi tai kokisi olevansa ulkopuolinen. HuRassa olemme mielestäni aina saaneet pidettyä hyvää henkeä yllä ja toimimaan reilusti ja sääntöjen mukaan eli ketään ei suosita, kiusata tms. Seuran toiminta opettaa nuorille vastuuta, hyviä hevosmiestaitoja ja vapaaehtoisuutta. 

Terveiset nykyisille ja uusille huralaisille, on että reippaasti vaan mukaan toimintaan jos yhtään kiinnostaa. Ja vaikka vaan tapahtumiin vapaaehtoisiksi tai ihan miten pieneen hommaan vaan. Jostain se aina on aloitettava ja jossain kohtaa voit yhtäkkiä huomata että 20 vuotta on kulunut ja oot yhä hommissa eli time flies when you’re having fun xD

Tuuli Paavola, rahastonhoitaja

Olen toiminut HuRan rahastonhoitajana nyt neljä vuotta, hoidan seuran maksuliikennettä ja kasaan kirjanpidon vuosittain toiminnantarkastajalle tarkastettavaksi. Osallistun säännöllisen epäsäännöllisesti myös kisajärjestelyihin ja tykkään hääräillä kisapäivinä eri toimihenkilörooleissa.

Olen sielultani ponityttö, vaikka poniäidin (tosin ponit on tyttärelläkin vaihtuneet hevosiin jo aikoja sitten) paikkaa nykyisin pelaankin. Aloitin ratsastuksen noin 10 vuotiaana Poni-Haassa mutta aika pian jouduin lopettamaan koska kulkemiset tallille menivät vähän turhan hankalaksi. Aikuisiällä palasin satulaan kymmenisen vuotta sitten, nyt on omassa ratsastuksessa ollut taukoa vuoden verran.

Lempihevoseni Husössä oli nyt jo vihreämmillä niityillä laukkaava suomenhevonen Liimaus eli Limu. Limun kanssa ylitin jopa esteitä ja siinä samalla  itseni, se oli luotettava kaveri ja varsinainen turvapolle, kunhan ensin opin miten sen saa pysähtymään ja vauhdin kontrolliin😊 Husössä on paljon mukavia hevosia joiden kyytiin varmasti vielä joku päivä kiipeän.

Olen ollut HuRan jäsen siitä saakka kun aloitin ratsastuksen Husössä, eli yli 10 vuotta. seuratoiminnan ansiosta olen saanut tutustua aivan huikeisiin uusiin tyyppeihin ja oppinut myös lajista lisää ja uusia taitojakin on karttunut.

Seuraan kannattaa ehdottomasti kuulua jo vakuutuksen vuoksi mutta myös muiden etujen ja yhteisöllisyyden takia. HuRan vapaaehtoisporukka on todella mahtava ja yhdessä tekeminen mukavan hevosharrastuksen piirissä antaa paljon.

Tervetuloa seuraan ja mahdollisesti myös mukaan vapaaehtoistyöhön, kaikkien panos on merkityksellinen. Kerro myös mikäli mielessä on toiveita tai ideoita seuratoimintaan ja tule mukaan toteuttamaan niitä😊

Marjo Haatainen, varapuheenjohtaja

Olen HuRan varapuheenjohtaja ja ollut mukana hallituksessa vuodesta 2023. Olen jokapaikanhöylä eli aina osallistumassa kaikkeen ja järjestämässä milloin mitäkin tapahtumia ja koulutuksia. Eniten olen mukana kilpailujen järjestämisessä. Hankin tuomarit ja ratamestarit seurakilpailuihimme. Olen yleensä kaikissa kilpailuissamme vapaaehtoistöissä koko päivän, koska se on mahtavan kivaa. Usein minut löytää mikrofonin varresta kuuluttajan hommista. Olen myös yhteyshenkilö HuRan seuravaatteiden toimittajan Rehevon suuntaan.

Aloitin ratsastuksen vuonna 1989 synnyinkaupungissani Jyväskylässä, Laajavuoren Ratsukoiden ratsastuskoulussa. Hevoset menivät heti suoraan sydämeeni ja vietinkin kunnon heppatyttönuoruuden. Muutin Helsinkiin 1999 ja ratsastusharrastuksessani oli hieman taukoa, kunnes löysin tieni pienelle yksityistallille Sipooseen. Siellä vierähti lähes parikymmentä vuotta maastoillen ja itsenäisesti kentällä ratsastellen. Husössä aloitin koronasyksynä 2020 ja palasin ratsastuskouluun yli 20 vuoden tauon jälkeen. Löysin rakkaalle harrastukselleni kodin ja olen oppinut ihan valtavasti Husön taitavilta hevosilta ja opettajilta.

Husön hevosista ykkössuosikikseni on noussut upea ja lempeä Don Walino. Ratsastan paljon myös Husön mustalla kuningattarella Palinalla. Sydämessäni ja muistoissani on edelleen rakas San Julius eli Julle, joka kuoli syksyllä 2024.

Olen ollut HuRan jäsen siitä asti, kun aloitin ratsastuksen Husön Ratsastuskeskuksessa. HuRan kautta olen tutustunut huippumukaviin hevosihmisiin ja olen päässyt osaksi tätä mahtavaa yhteisöä.

Mielestäni HuRan jäsen kannattaa olla luonnollisesti erilaisten etujen, Hippos-lehden, kilpailumahdollisuuden ja vakuutusturvan vuoksi, mutta myös siksi, että pääsee osaksi samanhenkistä seurayhteisöä, jonka kanssa voi jakaa rakkauden hevosiin. Minun elämääni vapaaehtoistyö HuRan hallituksessa on tuonut paljon mielekästä sisältöä ja ihmisiä, joiden kanssa voin puhua hevosista ja ratsastuksesta juuri niin paljon kuin haluan.

Ota rohkeasti yhteyttä seuran hallitukseen, jos sinulla on mitä tahansa toiveita ja ideoita. Voit nykäistä hihasta tallilla tai lähettää sähköpostia info.husonratsastajat@gmail.com. Seura on olemassa jäseniään varten. Olethan myös aktiivinen osallistumaan vapaaehtoishommiin esim. seurakilpailuissa. Järjestämme useita seurakilpailuja vuosittain, mutta pystymme siihen vain, jos riittävästi vapaaehtoisia löytyy. Jokaiselle löytyy sopivia tehtäviä ja lyhytkin aika on arvokas apu.

Marjo kirjoitti keväällä 2023 HuRan blogiin kirjoituksen omasta ratsastushistoriastaan, pääset lukemaan tekstin täältä.

Emmi Korpiola

Husön Ratsastajat on kasvattajaseurani, ja olen ollut seurassa paitsi rivijäsenenä myös vaihdellen toiminut monessa eri tehtävässä muun muassa kilpailuihin ja viestintään liittyen. Hallituspestissäni toimin häirintäyhdyshenkilönä ja olen myös päässyt vetämään kestävään toimintaan ja hyvinvoivaan yhteisöön liittyen seuran vastuullisuusohjelman, tasa-arvo- ja yhdenevrtaisuussuunnitelman sekä häirintäyhdyshenkilöpolun suunnittelun ja toteutuksen. 

Äitini ratsasti, ja hänen jalanjäljissään aikoinaan aloitin Husön Ratsastuskeskuksessa hevosharrastukseni. Ensimmäinen poni, jonka selkään alkeiskurssilla kiipesin, oli silloin vielä tummanharmaa Presso, 6-v. Tämän jälkeen Presson karvan aina vain vaaletessa ja hienon ponin siirtyessä vihreämmälle laitumille, oma ratsastuspolkuni eteni ja monta hienoa hevosta olen tavannut ja hetkeä kokenut hevoselämässä niin ratsu- kuin ravimaailmassa. Hevosista kaikista menestyneimmät matkallani löytyvät aikoinaan Meredith Michaels-Beerbaumin tallista Saksasta, kuten kolminkertainen World Cup finaalien voittaja Shutterfly. Kaikista mieleenpainuvin hevonen minulle kuitenkin on ollut ensimmäinen, melkein kymmenen vuoden hoitohevoseni Husössä, Mikki - hevonen täyttä kultaa muutamalla “omalla jutulla” takataskussa. Ehkä joku teistä muistaa vielä Mikin? 🙂

Seurassa ja tallissa tehdessä ja toimiessa olen myös muodostanut pitkäaikaisimpia ystävyyksiäni ja saanut valtavan paljon erilaisia ja eritaustaisia ihmisiä elämääni. Husön Ratsastajiin tai mihin tahansa muuhun ratsastusseuraan kuuluminen paitsi antaa mukavaa tekemistä ja ihan oman “porukan” tai yhteisön. Toisaalta kun puhutaan kaikista noin 450 SRL:n jäsenseurasta muodostamme yhdessä voiman, joka pystyy vaikuttamaan esimerkiksi edunvalvontaan, lajimme tukirahoitukseen sekä niin hevosen kuin 150.000 ratsastusharrastajan hyvinvointiin.

Tervetuloa Tähtiseuraamme niin uudet kuin vanhat huralaiset - vaikka harrastus tai elämä viekin muualle, niin HuRaan voi aina kuulua.

Mikaela Naumanen

HuRassa olen aiemmin ollut mukana milloin missäkin, mutta tänä vuonna olen mukana järjestämässä kilpailuja ja sen myötä buffavastuussa yhdessä Saran kanssa. 

Päädyin hevosten pariin äitini kannustamana vuonna 2002 Husön kesäleirin kautta. Husössä vietinkin lähes koko nuoruuteni. Opintojen sun muun elämän tullessa väliin olin joitain vuosia poissa Husöstä, mutta palasin kuitenkin vuonna 2019 takaisin - hyvinkin pysyvästi! 

Pidän kaikista hevosista, ja koen että kaikki ovat omalla tavallaan erityisiä ja opettavat minulle jotakin. Paras hevosystäväni Sinna laukkasi ikivihreille laitumille aikalailla vuosi sitten 🥕❤️. Sen myötä olen tutustunut uusiin hevosystäviin, kuten Ragnariin ja Silliin, jotka ovat opettaneet paljon kuluneen vuoden aikana 💛🐟.

HuRa merkitsee minulle yhdessä tekemistä ja yhteenkuuluvuutta mahtavassa porukassa. Riippumatta siitä mikä tapahtuma tai kokous on kyseessä, meidän porukassa mikään ei tunnu mahdottomalta, koska asiat tehdään hyvässä hengessä ja huumorilla höystettynä. Mielestäni ratsastusseuraan kannattaa kuulua, jotta pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja jakamaan hevosharrastuksen iloja muiden kanssa! 

Terkkuja kaikille HuRalaisille, tähän mukavaan  porukkaan pääsee aina ja koska tahansa mukaan, vaikka leipomalla kisabuffaan ☺️

Hanna Sankari

Olen ollut HuRan hallituksessa mukana nyt kolmatta vuotta. Vastuualueeni hallituksessa on tapahtumien ja koulutusten järjestäminen yhdessä Marjon kanssa, häirintäyhdyshenkilönä toimiminen sekä osallistun myös aktiivisesti seurakisojen järjestämiseen. 

Päädyin ratsastuksen pariin, kun isosiskoni harrasti ratsastusta Husössä. Olin toisella luokalla, kun äitini kysyi haluaisinko mennä alkeisleirille. Muistelisin, että en ollut kovin innostunut ajatuksesta. Sain yhden luokkakaverini houkuteltua mukaan ja sen jälkeen ajatus leiristä tuntui kivemmalta. Leirin jälkeen olin kuitenkin korvia myöten täynnä heppahulluutta - eikä se ole sen koommin vähentynyt. 

Lempihevoseni on Caprio eli tutummin Capri. Caprin kanssa oma herkkyys, johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys ovat keskiössä. Capri on ihana ja ihmisrakas hevonen, jonka kanssa onnistumiset niin maasta käsitellessä kuin ratsastaessa tuntuvat erityisiltä. Olemme kisanneet Caprin kanssa nyt heB-heA-tasolla seurakisoissa ja harjoituskisoissa muutamia kertoja. Toivon, että pääsemme yhdessä kisaamaan tulevalla kaudella lisää.

Olen ollut vuosia HuRan jäsenenä, mutta olen myös hetkeksi hairahtanut eri seuraan käydessäni toisella tallilla. Huralaisuus merkitsee minulle harrastuksen parissa puuhastelua ja yhteisestä lajista kiinnostuneiden mukavien ihmisten kokoonpanoa. Vaikka seura ja ratsastuskoulu onkin erillinen taho ne tuntuvat kovin yhtenevältä, koska niiden parissa pyörivät samat tyypit, joiden kanssa törmätään viikottain tallilla.

Ratsastusseuraan kuuluminen kannattaa, koska sillä saat itsellesi vakuutuksen. Lisäksi seuratoiminnassa mahdollistetaan uusien taitojen oppimista mm. ratsastusklinikoiden, hoitokurssien ja oheistapahtumien kautta. Seuraan kuulumalla tuet myös suomalaista ratsastusurheilua ja seuran kilpailijoita. 

Terveisiä kaikille huralaisille! Nähdään tallilla. 🙂

Olivia Brown, nuorisojäsen

Olen ihan pienestä pitäen ollut hevosista kiinnostunut, vaikka minulla ei ollut silloin ystäviä tai sukulaisia, jotka olisivat olleet hevosten kanssa tekemisissä. Hevoset ovat vaan aina kiehtoneet minua, enkä oikein osaa sanoa mistä se tulee. Pienenä matkustin joka vuosi Englantiin, jossa pääsin aina ratsastamaan, ja se oli kesäni kohokohta. Pitkän odotuksen ja kinuamisen jälkeen sain aloittaa säännölliset ratsastustunnit vuonna 2017 ja siitä asti olen lähes taukoamatta ollut hevosten kanssa tekemisissä viikoittain.

Minulla on monta kivaa muistiin painuvaa ratsastusmuistoa. Tykkään tosi paljon maastoilusta, joten varmasti kaikki laukkamaastot ja metsäseikkailut hevosten kanssa kuuluvat minun kivoihin hevosmuistoihin. Kaikki kilpailuhetket ovat olleet minulle tärkeitä, mutta niin myös ne hetket hevosten kanssa, jolloin ei tarvitse tehdä yhtään mitään ja voi vaan hengailla.

Olen varmaankin yksi HuRan uusimmista tulokkaista, sillä liityin seuraan vasta vuoden 2024 lopulla. HuRaan liittyminen tuntui luonnolliselta, koska olin aloittanut tunnit Husön ratsastuskeskuksessa. HuRaan kuuluminen merkitsee minulle ennen kaikkea yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuksia kokea uusia asioita. Esimerkiksi tänä syksynä pääsin osallistumaan Anita Arposen istuntaklinikalle demoratsastajaksi, ja klinikka oli minulle täysin ilmainen, koska kuulun HuRaan.

Uudet kokemukset ovatkin mielestäni yksi suurimmista syistä, miksi kannattaa kuulua ratsastusseuraan. Ja varsinkin jos on itse mahdollisuus vaikuttaa, millaisia tapahtumia haluaisi kokea.

Terveisiä kaikille huralaisille! 🙂

Marja Uusiaho, jäsensihteeri

Olen ollut aluksi vara- ja nyttemmin varsinaisena jäsenenä HuRan hallituksessa vuodesta 2018 lähtien, minkä lisäksi toimin seuran jäsensihteerinä. Olen mukana seuran viestintätiimissä ja aiemmin olin myös usean vuoden ajan mukana järjestämässä seurakilpailuita ja organisoimassa HuRan kerhotoimintaa. Seuratoiminnan ohella olen päässyt tutustumaan Suomen Ratsastajainliiton toimintaan Hyvinvoiva ratsastusyhteisö -työryhmän jäsenenä, jonka kautta olen päässyt mm. miettimään sitä, miten saamme innostettua ratsastajia entistä enemmän ratsastusta tukevan oheisliikunnan pariin.

Aloitin ratsastuksen elokuussa 2000, jolloin tulin Husön Ratsastuskeskukseen aikuisten alkeiskurssille. Tytärteni ollessa pieniä ratsastukseen tuli pitkä tauko, mutta palasin tämän ihanan harrastuksen pariin helmikuussa 2017. Nykyään käyn Husössä tunneilla kahdesti viikossa.

Olen liittynyt Husön Ratsastajien jäseneksi heti harrastukseni alkumetreillä vuosituhannen alussa. HuRa merkitsee minulle ennen kaikkea ihanaa hevosihmisten yhteisöä, jossa pääsen omalta osaltani huolehtimaan tämän hienon yhteisön säilymisestä ja kehittymisestä. Erityisesti jäsensihteeritehtävässä olen päässyt laajasti tutustumaan nuoriin ja varttuneempiin huralaisiin, mikä on ollut todella mukavaa!

Lempihevosia on vuosien varrella ollut useita. Alkuvuosilta mieleen on jäänyt erityisesti Husön opetushevonen Aake, joka oli ensimmäinen hevonen, jolla ratsastin☺ Husössä on tosi kivat ja osaavat opetushevoset, mutta nostan näistä tämänhetkiseksi lemppariksi kuitenkin ihanan Hannun<3

Seura-aktiivina ja jäsensihteerinä suosittelen tietysti ratsastusseurajäsenyyttä kaikille lajin parissa toimiville! Vakuutuksen, Hippos-lehden ja muiden etujen lisäksi kuulut seuran jäsenenä ratsastusyhteisöön ja saat mahdollisuuden tutustua samanhenkisiin ihmisiin, joiden kanssa voit jakaa innostuksen tähän hienoon lajiin.

Ratsastusseurajäsenyyden edellytyksenä ei ole oma harrastaminen, eli esimerkiksi nuorten ratsastajien huoltajat voivat mainiosti olla ratsastusseuran jäseniä ja pääsevät näin mm. jäsenyyteen kuuluvan vakuutuksen turvan piiriin.

Lähetän lämpimät terveiset kaikille huralaisille - tulkaa matalalla kynnyksellä mukaan seuran toimintaan! Ja jos teillä on palautetta tai toiveita seuran viestinnästä tai kysyttävää jäsenasioista, niin olkaa yhteydessä!

Sara Siivola

Olen HuRan hallituksessa toista vuotta. Ja vastaan Olivian kanssa kerhotoiminnasta sekä osallistun aktiivisesti kilpailujen järjestämiseen.

Päädyin ratsastuksen pariin 5-vuotiaana ja ratsastuskoulussa aloitin siitä muutaman vuoden päästä. Husössä ratsastin 2009-2014, kunnes pidin useamman vuoden taukoa teininä. Koronasyksynä 2020 aloitin kuitenkin Husössä uudestaan ja intohan kasvaa vaan koko ajan <3. HuRan jäsen olen ollut niin lapsena kuin nyt aikuisena aina harrastaessa.

Lempihevoseni on ehdottomasti Ukko. Tutustuin Ukkoon ensimmäisen kerran melkein kaksi vuotta sitten, kun ratsu vaihtui hetki ennen tunnin alkua ja lähdettiinkin sitten opettelemaan laukannostoja. Ukko opettaa rauhallisuutta ja hevosmiestaitoja. Ikinä ei tiedä kuinka suuri hinku sillä on viereisen karsinan heinäkasalle <3

HuRa merkitsee minulle rakasta yhteisöä. Pidän tapahtumien järjestämisestä ja on ollut ilo päästä auttamaan niin seurakisoihin kuin Dressage Weekendiinkin. Seuran kautta on myös löytynyt todella tärkeitä ystäviä ja päässyt ylittämään itsensä esimerkiksi jännittävissä kisatilanteissa.

Ratsastusseura tuo hevosharrastukseen paljon lisää. Ihan jo perus vakuutusasiat ovat todella oleellisia, mutta mahdollisuus osallistua laadukkaisiin koulutuksiin on minulle tärkeää. Esimerkiksi Piuden kilpailusääntökoulutus on ollut joka vuosi todella hyödyllinen. 

Kannustan kaikkia mukaan seuratoimintaan! Kaikille on mahdollisuus olla omalla tavallaan mukana seuran toiminnassa eikä tarvitse miettiä että pitäisi olla aina vastuussa monesta asiasta. Esimerkiksi uusi nuorisotiimi tarvitsee innokkaita mukaan!

Ilmi Irincheev

Olen Huran hallituksen nuorisojäsen ja hallituksessa nyt ensimmäistä vuotta. Vastaan nuorisotoiminnasta ja edustan nuoria Huran seuratoiminnan suunnittelussa ja järjestelyissä. 

Aloitin ratsastuksen Husössä 2019 sen jälkeen, kun kaverini aloittivat hevosharrastuksen ja halusin kuulua joukkoon. En aluksi oikeastaan edes pitänyt ratsastuksesta ja pelkäsin hevosia, mutta pian hurahdin täysin hevosten maailmaan. Olen aina ratsastanut Husössä, ja vuosien varrella sieltä on tullut ihania muistoja, uusia kokemuksia ja oppeja ja olen saanut rakkaita ystäviä. 

Minulla on ollut vuosien varrella Husössä monta hoitohevosta, mutta yhdellä niistä on erityinen paikka sydämessäni: Corlander eli tutummin Cola. Cola oli yksi niistä syistä, miksi rakastuin tähän lajiin niin kovasti. Hän ei ollut se helpoin tai suosituin hevonen, mutta hän valloitti minut täysin. Cola lähti 2023 eläkekotiin maalle, jossa hän saa elellä rauhassa viimeiset vuotensa. Onneksi matkamme ei loppunut siihen ja olen päässyt näkemään Colaa myös hänen uudessa kodissaan. Nykyään ratsastan paljon Raipella, josta on myös tullut minulle tärkeä hevosystävä. En voi jatkaa listaa lempihevostistani ikuisuuksiin, mutta erityismaininnan ansaitsee myös Meeri, Capo, Ragnar ja entinen vuokrahevoseni Saga.

Liityin Huraan samalla, kun aloitin kisaamisen vuonna 2021, eli tämä on minun viides vuosi Huran jäsenenä. Hura merkitsee minulle ihanaa yhteisöä, jossa voi kehittää hevosharrastusta turvallisessa ympäristössä. Huran hallituksessa on monia minulle tärkeitä ystäviä, joiden kanssa harrastaminen ja puuhaaminen on aina kivaa!

Mielestäni ratsastusseuraan kannattaa liittyä, sillä siellä tutustuu uusiin ihmisiin ja pääsee oppimaan vaikka mitä. Olen päässyt kisaamaan ja toimimaan erilaisissa tehtävissä, katsomaan ratsastusklinikoita, suorittamaan perushoitomerkin ja hevosohjaajakoulutuksen, olemaan töissä Husö Dressage Weekend -tapahtumassa ja osallistumaan moniin muihin mahtaviin tapahtumiin. 

Suosittelen kaikkia tulemaan rohkeasti mukaan seuratoimintaan! Terveisiä kaikille ihanille Huralaisille, tallilla nähdään!:)