HuRan hallitus 2024

Marko Lehtovaara, puheenjohtaja

Olen HuRan hallituksen puheenjohtaja. Kokousten järjestämisen ja valmistelun ohella olen aktiivinen erityisesti kilpailujen järjestämisessä ja pyörittämisessä.

Aloitin ratsastuksen Husössä noin kahdeksan vuotta sitten yhdessä vaimoni kanssa. Minua ei sinänsä tarvinnut ratsastuksen pariin houkutella koska olen aina ollut kiinnostunut hevosesta eläimenä ja tallitkin ovat tulleet tutuksi kahden tyttäreni ratsastusharrastuksen myötä. Varsinaisen alkukipinän hevosteluun on kuitenkin sytyttänyt jo isäni joka kertoi usein pienelle pojalleen seikkailuista hevosten kanssa omassa nuoruudessaan.

Hevosen selässä kirjoittuu hyviä muistoja. Mielessäni palaan usein viikon mittaiselle vaellukselle Pohjois-Islantiin, jonka teimme yhdessä vaimoni kanssa nelisen vuotta sitten. Sillä reissulla oli mahdollista katsoa hevosen selästä jylhää vuoristoa toisella puolella ja meressä seilaavia valaita toisella puolella.

Liityin HuRaan melko pian sen jälkeen kun olin aloittanut ratsastuksen koska “niin kuuluun tehdä”. Nykyään HuRa on tärkeä osa hevosharrastusta ja antaa minulle mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti ympäristööni tukemalla lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia.

Ratsastusseurassa pääsee nauttimaan monista jäseneduista ja se mahdollistaa kehittymisen osana samanhenkistä ryhmää. Seuran jäsenenä pääsee myös kilpailemaan jos se kiinnostaa.

Haluan toivottaa kaikki seuran jäsenet ja myös ratsastavien lasten vanhemmat mukaan aktiiviseen seuratoimintaan esimerkiksi vapaaehtoistyön merkeissä. Minua voi mielellään nypätä hihasta tallilla tai lähettää sähköpostia.

Rosa Rönnberg, sihteeri

Vastuualuettani on pääosin seurakilpailujen järjestäminen, mutta kaikkea muutakin tulee tehtyä tarpeen mukaan. Hallituksen kokouksissa toimin sihteerinä. HuRan hallituksessa olen toiminut siitä lähtien kun olin 15-vuotias eli lähemmäs jo 20 vuotta… Tosin alkuun epävirallisena nuorisojäsenenä (nuorisojäsenyyttä ei tuolloin ollut vielä samalla tavalla olemassa kun mitä nykyään) olemalla silloisen johtokunnan kokouksissa kuuntelemassa ja kilpailuissa autoin usein kansliassa jo tuolloin. Kisat tosin olivat paljon pienemmät osallistujamääriltään, koska niitä pidettiin kerran kuussa jo tuolloin, mutta maanantaisin ja vasta iltakisoina. Ratsastuskoulun tuntihevosilla maanantait olivat vapaita eli silloin ei ollut tunteja lainkaan.

Ratsastuksen pariin päädyin 8-9-vuotiaana, kun hyvä ystävä aloitti alkeiskurssilla, niin oli pakko päästä mukaan ja siitä se sitten lähti. Vuosi taisi olla 1998. Ja olen siis täysin “Husön kasvatti”, koska tuo kyseinen alkeiskurssi alkoi nimittäin Husössä ja siellä opettajana oli Husön silloinen omistaja, Ani Paananen. Ensimmäinen poni, kenellä ratsastin oli nimeltään Muumi, ja selkäännoustessa se kerkesi nappaamaan kuskia takapuolesta, mutta sehän ei menoa haitannut, kun palo ratsaille oli syttynyt. Tuolloin 26v. sitten alkeiskurssin yksi kerta oli puoli tuntia ja maksoi 80 markkaa 😀

Lempihevosiani Husössä ovat Pablo, Capo, Viltsu, Anja ja Meeri. Sekä jo nyt tosin taivaslaitumilla laukkaava Danny. Kaikki ovat Husön hevosten vähän vanhempaa edustusta ja ovat mielestäni luonteiltaan kaikki mahtavia ja oman arvonsa tuntevia. Näiden kanssa puuhatessa tallissa ja töiden aikaan on aina rauhallista ja antoisaa. Haha, jos saisin olla vuorokauden hevonen, olisin se pullaponi joka ei liiku tunneilla mihinkään ja käyttäytyy huonosti boksissa lapsille 😀 

HuRa on tällä hetkellä vähän kuin harrastus, sillä itse ratsastuksesta olen pitänyt jo hetken taukoa, mutta HuRan kautta saa edelleen olla toiminnassa mukana. Toki myös tallitöiden myötä hevoset ovat iso osa omaa arkea. Mutta HuRa on ollut iso osa omaa elämää jo pitkään ja itselle on aina ollut mieluisaa, kun saa järjestää kisoja ja tapahtumia. Mitään isoa kilpailuviettiä en ole koskaan omannut, toki nuorempana on tullut kisattua seurakisoissa, mutta nykyään viihdyn parhaiten siis järjestämispuolella. HuRassa meillä on aina ollut hyvä ilmapiiri ja yhdessä tekeminen on kivaa ja itselle on aina ollut iso juttu kun saa “kuulua” porukkaan.

Seuraan kuuluminen kannattaa no tietenkin jo vakuutusten puolesta, koska suurin osa ratsastaa, mutta kuten edellä jo mainitsin niin yhteenkuuluvuus, se että ollaan samaa porukkaa on mielestäni tärkeää. Varsinkin nuoremmille, jotta kukaan ei syrjäytyisi tai kokisi olevansa ulkopuolinen. HuRassa olemme mielestäni aina saaneet pidettyä hyvää henkeä yllä ja toimimaan reilusti ja sääntöjen mukaan eli ketään ei suosita, kiusata tms. Seuran toiminta opettaa nuorille vastuuta, hyviä hevosmiestaitoja ja vapaaehtoisuutta. 

Terveiset nykyisille ja uusille huralaisille, on että reippaasti vaan mukaan toimintaan jos yhtään kiinnostaa. Ja vaikka vaan tapahtumiin vapaaehtoisiksi tai ihan miten pieneen hommaan vaan. Jostain se aina on aloitettava ja jossain kohtaa voit yhtäkkiä huomata että 20 vuotta on kulunut ja oot yhä hommissa eli time flies when you’re having fun xD

Tuuli Paavola, rahastonhoitaja

Olen toiminut HuRan rahastonhoitajana nyt neljä vuotta, hoidan seuran maksuliikennettä ja kasaan kirjanpidon vuosittain toiminnantarkastajalle tarkastettavaksi. Osallistun säännöllisen epäsäännöllisesti myös kisajärjestelyihin ja tykkään hääräillä kisapäivinä eri toimihenkilörooleissa.

Olen sielultani ponityttö, vaikka poniäidin (tosin ponit on tyttärelläkin vaihtuneet hevosiin jo aikoja sitten) paikkaa nykyisin pelaankin. Aloitin ratsastuksen noin 10 vuotiaana Poni-Haassa mutta aika pian jouduin lopettamaan koska kulkemiset tallille menivät vähän turhan hankalaksi. Aikuisiällä palasin satulaan kymmenisen vuotta sitten, nyt on omassa ratsastuksessa ollut taukoa vuoden verran.

Lempihevoseni Husössä oli nyt jo vihreämmillä niityillä laukkaava suomenhevonen Liimaus eli Limu. Limun kanssa ylitin jopa esteitä ja siinä samalla  itseni, se oli luotettava kaveri ja varsinainen turvapolle, kunhan ensin opin miten sen saa pysähtymään ja vauhdin kontrolliin😊 Husössä on paljon mukavia hevosia joiden kyytiin varmasti vielä joku päivä kiipeän.

Olen ollut HuRan jäsen siitä saakka kun aloitin ratsastuksen Husössä, eli yli 10 vuotta. seuratoiminnan ansiosta olen saanut tutustua aivan huikeisiin uusiin tyyppeihin ja oppinut myös lajista lisää ja uusia taitojakin on karttunut.

Seuraan kannattaa ehdottomasti kuulua jo vakuutuksen vuoksi mutta myös muiden etujen ja yhteisöllisyyden takia. HuRan vapaaehtoisporukka on todella mahtava ja yhdessä tekeminen mukavan hevosharrastuksen piirissä antaa paljon.

Tervetuloa seuraan ja mahdollisesti myös mukaan vapaaehtoistyöhön, kaikkien panos on merkityksellinen. Kerro myös mikäli mielessä on toiveita tai ideoita seuratoimintaan ja tule mukaan toteuttamaan niitä😊

Marjo Haatainen, varapuheenjohtaja

Olen HuRan varapuheenjohtaja ja toista vuotta mukana hallituksessa. Olen jokapaikanhöylä eli aina osallistumassa kaikkeen ja järjestämässä milloin mitäkin tapahtumia ja koulutuksia. Eniten olen mukana kilpailujen järjestämisessä. Hankin tuomarit ja ratamestarit seurakilpailuihimme ja teen välillä toimihenkilölistoja. Olen yleensä kaikissa kilpailuissamme vapaaehtoistöissä koko päivän, koska se on mahtavan kivaa. Usein minut löytää mikrofonin varresta kuuluttajan hommista. Olen myös yhteyshenkilö HuRan seuravaatteiden toimittajan Rehevon suuntaan.

Aloitin ratsastuksen vuonna 1989 synnyinkaupungissani Jyväskylässä, Laajavuoren Ratsukoiden ratsastuskoulussa. Hevoset menivät heti suoraan sydämeeni ja vietinkin kunnon heppatyttönuoruuden. Muutin Helsinkiin 1999 ja ratsastusharrastuksessani oli hieman taukoa, kunnes löysin tieni pienelle yksityistallille Sipooseen. Siellä vierähti lähes parikymmentä vuotta maastoillen ja itsenäisesti kentällä ratsastellen. Husössä aloitin koronasyksynä 2020 ja palasin ratsastuskouluun yli 20 vuoden tauon jälkeen. Löysin rakkaalle harrastukselleni kodin ja olen oppinut ihan valtavasti Husön taitavilta hevosilta ja opettajilta.

Husön hevosista ehdoton ykkönen minulle on rakas San Julius eli Julle, jolla olen saanut ratsastaa jo yli 100 kertaa. Jullen kanssa tein toukokuussa 2023 paluun kouluratsastuskilpailuihin kilpailijan roolissa. Edellisestä startista oli kulunut noin 30 vuotta. Husössä on paljon upeita hevosia ja sydämen Hopotiin minulta ovat saaneet Jullen lisäksi ihanat Pablo, Silli, Kaitsu, Hannu, Saku, Palina, Alpo ja Ukko.

Olen ollut HuRan jäsen siitä asti, kun aloitin ratsastuksen Husön Ratsastuskeskuksessa. HuRan kautta olen tutustunut huippumukaviin hevosihmisiin ja olen päässyt paremmin osaksi tätä mahtavaa yhteisöä.

Mielestäni HuRan jäsen kannattaa olla luonnollisesti erilaisten etujen, Hippos-lehden, kilpailumahdollisuuden ja vakuutusturvan vuoksi, mutta myös siksi, että pääsee osaksi samanhenkistä seurayhteisöä, jonka kanssa voi jakaa rakkauden hevosiin. Minun elämääni vapaaehtoistyö HuRan hallituksessa on tuonut paljon mielekästä sisältöä ja ihmisiä, joiden kanssa voin puhua hevosista ja ratsastuksesta juuri niin paljon kuin haluan.

Ota rohkeasti yhteyttä seuran hallitukseen, jos sinulla on mitä tahansa toiveita ja ideoita. Voit nykäistä hihasta tallilla tai lähettää sähköpostia info.husonratsastajat@gmail.com. Seura on olemassa jäseniään varten. Olethan myös aktiivinen osallistumaan vapaaehtoishommiin esim. seurakilpailuissa. Järjestämme kahdeksat seurakilpailut vuodessa, mutta pystymme siihen vain, jos riittävästi vapaaehtoisia löytyy. Jokaiselle löytyy sopivia tehtäviä ja lyhytkin aika on arvokas apu.

Marjo kirjoitti keväällä 2023 HuRan blogiin kirjoituksen omasta ratsastushistoriastaan, pääset lukemaan tekstin täältä.

Emmi Korpiola

Husön Ratsastajat on kasvattajaseurani, ja olen ollut paitsi ihan rivijäsenenä myös vaihdellen toiminut monessa eri tehtävässä muun muassa kilpailuihin ja viestintään liittyen. Olen HuRa:n hallituksessa jäsenenä päässyt työstämään kestävään toimintaan ja hyvinvoivaan yhteisöön liittyen seuran vastuullisuusohjelmaa. 

Äitini ratsasti ja hänen jalanjäljissään aikoinaan aloitin Husön Ratsastuskeskuksessa hevosharrastukseni. Ensimmäinen poni, jonka selkään alkeiskurssilla kiipesin, oli silloin vielä tummanharmaa Presso, 6-v. Tämän jälkeen montaa hienoa hevosta olen tavannut ja hetkeä kokenut hevoselämässä niin ratsu- kuin ravimaailmassa. Hevosista kaikista menestyneimmät matkallani löytyvät aikoinaan Meredith Michaels-Beerbaumin tallista Saksasta, kuten kolminkertainen World Cup finaalien voittaja Shutterfly. Kaikista mieleenpainuvin hevonen minulle kuitenkin on ollut ensimmäinen, melkein kymmenen vuoden hoitohevoseni Husössä, Mikki - hevonen täyttä kultaa muutamalla “omalla jutulla” takataskussa. Ehkä joku teistä muistaa vielä Mikin? 🙂

Seurassa ja tallissa tehdessä ja toimiessa olen myös muodostanut pitkäaikaisimpia ystävyyksiäni ja saanut valtavan paljon erilaisia ja eritaustaisia ihmisiä elämääni. Husön Ratsastajiin tai mihin tahansa muuhun ratsastusseuraan kuuluminen paitsi antaa mukavaa tekemistä ja ihan oman “porukan” tai yhteisön. Toisaalta kun puhutaan kaikista noin 500 SRL:n jäsenseurasta muodostamme yhdessä voiman, joka pystyy vaikuttamaan esimerkiksi edunvalvontaan, lajimme tukirahoitukseen sekä niin hevosen kuin 160.000 ratsastusharrastajan hyvinvointiin.

Tervetuloa Tähtiseuraamme niin uudet kuin vanhat huralaiset - vaikka harrastus tai elämä viekin muualle, niin HuRaan voi aina kuulua.

Fanni Martinoja

HuRassa vastaan seuran tapahtumista kilpailuja lukuunottamatta. Olen myös aktiivisesti mukana mm. seurakisoissa toimihenkilönä. 

Päädyin ratsastukseen pariin 7- vuotiaana kaverin kautta. Siitä matka on vienyt ratsastuskoulun kautta useamman vuoden tallitöiden ja hevosten hoitamisen pariin ja siitä omiin hevosiin, joista ensimmäinen saapui 2017.

Lempi hevosmuistoja on usempia, mutta ne liittyy usein vahvasti kesään ja sellaiseen rauhalliseen hengailuun hevosten kanssa. Lempihevosia on paljon ja vielä ei ole löytynyt sellaista kenestä en pitäisi, mutta erityismaininnan voi saada lapsuuden pitkäaikainen hoitohevoseni Deemon, sekä omat hevoseni Luna ja Bruno, sekä entinen hevoseni Aby. Husön tuntihevosista pidän erityisesti mm. Bellasta, Zarasta, Ukosta ja Raipesta.  

HuRa merkitsee minulle yhdessä tekemistä ja sitä kautta lajin vahvistamista. Ilman seuroja ja vapaaehtoisia ei ole mitään. Olen kuulunut HuRaan 2019 siitä lähtien kun hevoseni muutti Husöseen. Ratsastusseuraan kannattaa kuulua yhteisöllisyyden ja erilaisten seuran tarjoamien etujen takia.

Terveisiä HuRalaisille toivottavasti teitä näkyy laajoin mitoin meidän eri tapahtumissa!

Mikaela Naumanen

HuRassa vastaan hevoskerhojen suunnittelusta,  koordinoinnista ja kehittämisestä. Lisäksi heilun toisinaan itse myös kerho-ohjaajan roolissa. 

Päädyin hevosten pariin äitini kannustamana vuonna 2002 Husön kesäleirin kautta. Husössä vietinkin lähes koko nuoruuteni. Opintojen sun muun elämän tullessa väliin olin joitain vuosia poissa Husöstä, mutta palasin kuitenkin vuonna 2019 takaisin - hyvinkin pysyvästi! 

Pidän kaikista hevosista, ja koen että kaikki ovat omalla tavallaan erityisiä ja opettavat minulle jotakin. Nyt kuitenkin jo pidemmän aikaa olen saanut mahdollisuuden treenata yhdessä Sinnan kanssa. Se on ollut erittäin antoisaa ja palkitsevaa - ja mikä parasta olen saanut tutustua Sinnaan syvemmin ja oleskella sen kanssa paljon myös ratsastustuntien ulkopuolella 🥕❤️. 

HuRa merkitsee minulle yhdessä tekemistä ja yhteenkuuluvuutta mahtavassa porukassa. Riippumatta siitä mikä tapahtuma tai kokous on kyseessä, meidän porukassa mikään ei tunnu mahdottomalta, koska asiat tehdään hyvässä hengessä ja huumorilla höystettynä. Mielestäni ratsastusseuraan kannattaa kuulua, jotta pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja jakamaan hevosharrastuksen iloja muiden kanssa! 

Terkkuja kaikille HuRalaisille! Otathan yhteyttä mikäli sinua kiinnostaa ryhtyä hevoskerhon ohjaajaksi, HuRa odottaa sinua!

Hanna Sankari

Vastuualueeni hallituksessa on kytkös viestintätiimiin ja seuran nettisivujen päivittämiseen sekä häirintäyhdyshenkilötyöryhmässä (omg :D)  toimiminen ja sitä kautta seuran kehittäminen. Muuten harjoittelen hallituksessa toimimista, koska en ole aiemmin ollut HuRan hallituksessa mukana vaikka olenkin vuosia seuran parissa toiminut.

Päädyin ratsastuksen pariin, kun isosiskoni harrasti ratsastusta Husössä. Olin toisella luokalla, kun äitini kysyi haluaisinko mennä alkeisleirille. Muistelisin, että en ollut kovin innostunut ajatuksesta. Sain yhden luokkakaverini houkuteltua mukaan ja sen jälkeen ajatus leiristä tuntui kivemmalta. Leirin jälkeen olin kuitenkin korvia myöten täynnä heppahulluutta - eikä se ole sen koommin vähentynyt. 

Lempihevoseni on Husön tuntihevonen Saku, Sakemanni, Patonki, Sakari jne. rakkaalla lapsella on monta nimeä. Sakun kanssa oleminen on parasta, koska se on niin seurallinen ja eloisa. Se päästää ihmisen lähelle ja on täydellä persoonalla mukana hoitotoimenpiteissä. Sakun avoimuus on erityislaatuista iloa. Sakun kanssa meillä on ollut mukavia kisakokemuksia ja hauskoja treenihetkiä. Myös työskennellessä Saku on hyvin innokas ja motivoitunut. Hän on pieni partiopoika suuren hevosen kropassa, joka on valmiina toimimaan ja mitä enemmän tehdään, sen tärkeämmäksi hän itsensä kokee. 

Olen ollut vuosia HuRan jäsenenä, mutta olen myös hetkeksi hairahtanut eri seuraan käydessäni toisella tallilla. Huralaisuus merkitsee minulle harrastuksen parissa puuhastelua ja yhteisestä lajista kiinnostuneiden mukavien ihmisten kokoonpanoa. Vaikka seura ja ratsastuskoulu onkin erillinen taho ne tuntuvat kovin yhtenevältä, koska niiden parissa pyörivät samat tyypit, joiden kanssa törmätään viikottain tallilla.

Ratsastusseuraan kuuluminen kannattaa, koska sillä saat itsellesi vakuutuksen. Lisäksi seuratoiminnassa mahdollistetaan uusien taitojen oppimista mm. ratsastusklinikoiden, hoitokurssien ja oheistapahtumien kautta. Seuraan kuulumalla tuet myös suomalaista ratsastusurheilua ja seuran kilpailijoita. 

Terveisiä kaikille huralaisille! Nähdään tallilla. 🙂

Sonja Nyqvist, nuorisojäsen

Olen Husön Ratsastajien hallituksen nuorisojäsen, eli vastaan nuorisoon liittyvästä toiminnasta ja tuon ideoita nuorten näkökulmasta. Tulin Husöhön alkeiskurssille elokuussa 2016, jonka jälkeen olen säännöllisesti ratsastanut muutaman kerran viikossa Husössä ja ulkopuolisilla vuokra- ja liikutushevosilla vuoden 2023 loppuun asti sekä kilpaillut koulu- ja esteratsastuksessa. Vuoden 2023 jälkeen olen toistaiseksi pitänyt taukoa ratsastuksesta seurahommat pois lukien. 

Husön opetushevosista lempihevoseni on Raipe. Raipe on hevonen jolla on kova ulkokuori, mutta kun sen sisään pääsee, kuoriutuu siitä hellyydenkipeä kaveri jonka kanssa on mukava halailla. Ratsastaessa Raipe tarvitsee johdonmukaisen ratsastajan, jotta päästään yhteisymmärrykseen siitä, mitä kuuluu tehdä. Kun palaset loksahtavat paikoilleen, on Raipe erittäin palkitseva ja miellyttävä ratsastaa. Raipella on isot liikkeet ja näyttävä ravi.

Liityin HuRan jäseneksi samassa yhteydessä kun aloitin ratsastuksen vuonna 2016. HuRa merkitsee minulle paljon. Kilpailukokemuksenii olen saanut suurimmaksi osaksi HuRan kilpailuista ja ilman niitä en olisi se ratsastaja mikä tänä päivänä olen. Olen myös saanut kouluttautua mm. kerhonohjaajaksi HuRan kautta ja kerhotoiminnassa olen oppinut paljon tärkeitä taitoja elämää varten.

Suosittelen ratsastusseuraan kuulumista, sillä vaikka kilpaileminen ei kiinnostaisi, on tärkeää että esimerkiksi hevostaidot ovat hallussa (näitä on mahdollista oppia HuRan kerhoissa) sekä tietenkin seuran kautta saa vakuutuksen joka kattaa tallilla tapahtuneet tapaturmat. Olen seuran tapahtumien kautta saanut paljon uusia ystäviä, jonka vuoksi haluan myös mainita yhteisöllisyyden, jollaista ei muualta löydy.

Toivotan kaikille kivoja kilometrejä kavioilla <3

Nea Paavola

Marja Vuorenoja

Toimin HuRan hallituksen jäsenenä nyt kolmatta vuotta. Tällä hetkellä olen varajäsen. Olen mukana avustamassa monissa eri tehtävissä hallituksessa. Olen mm aktiivisesti mukana järjestämässä kisoja, lähinnä kisapäivänä toimihenkilötehtävissä.

Kerran heppatyttö, aina heppatyttö!

Aloitin ratsastuksen jo lapsena 1970-luvulla. Aloitin Poni-Haassa. Kävin myös Husössä, varsinkin viikonlopun legendaarisilla kahden tunnin maastoilla.

Jossain vaiheessa harrastaminen jäi vaikeiden matkojen ja muiden teinikiireiden takia. 

Hepat eivät kuitenkaan koskaan lähteneet minusta ja aloitin uudestaan Husössä noin 8 vuotta sitten nöyrästi aikuisten alkeiskurssilla. Ja sillä tiellä ollaan vieläkin.

Lempiheppoja on paljon! Hannu, Pablo, Saku, Julle ja Arttu, kaikki toinen toistaan hienompia. Yksi on kuitenkin ikuisesti yli muiden; Danny, jonka kanssa uskalsin mitä vaan koska se oli niin huippuluotettava ja varma.

Tykkään olla mukana seuratoiminnassa ja suosittelen kaikkia kiinnostuneita tulemaan mukaan seuratoimintaan. Täällä tapaa paljon ihania ihmisiä saman rakkaan harrastuksen parissa. 

Nähdään tallilla!

Marja Uusiaho, jäsensihteeri

Olen ollut varajäsenenä HuRan hallituksessa vuodesta 2018 lähtien, minkä lisäksi toimin seuran jäsensihteerinä. Olen mukana seuran viestintätiimissä ja aiemmin olin myös usean vuoden ajan mukana järjestämässä seurakilpailuita. Seuratoiminnan ohella olen päässyt tutustumaan Suomen Ratsastajainliiton toimintaan Hyvinvoiva ratsastusyhteisö -työryhmän jäsenenä, jonka kautta olen päässyt mm. miettimään sitä, miten saamme lisättyä ratsastajien ymmärrystä oheisliikunnan tärkeydestä:)

Aloitin ratsastuksen elokuussa 2000, jolloin tulin Husön Ratsastuskeskukseen aikuisten alkeiskurssille. Tytärteni ollessa pieniä ratsastukseen tuli pitkä tauko, mutta palasin tämän ihanan harrastuksen pariin helmikuussa 2017. Nykyään käyn Husössä tunneilla kahdesti viikossa.

Olen liittynyt Husön Ratsastajien jäseneksi heti harrastukseni alkumetreillä vuosituhannen alussa. HuRa merkitsee minulle ennen kaikkea yhteisöä, jossa olen saanut jakaa rakkaan harrastuksen muiden samanhenkisten ihmisten kanssa. Erityisesti jäsensihteeritehtävässä olen päässyt laajasti tutustumaan nuoriin ja varttuneempiin huralaisiin, mikä on ollut todella mukavaa!

Lempihevosia on vuosien varrella ollut useita. Alkuvuosilta mieleen on jäänyt erityisesti Husön opetushevonen Aake, joka oli ensimmäinen hevonen, jolla ratsastin☺ Husössä on tosi kivat ja osaavat opetushevoset, mutta nostan näistä tämänhetkiseksi lemppariksi kuitenkin ihanan Hannun<3

Seura-aktiivina ja jäsensihteerinä suosittelen tietysti ratsastusseurajäsenyyttä kaikille lajin parissa toimiville! Vakuutuksen, Hippos-lehden ja muiden etujen lisäksi kuulut seuran jäsenenä ratsastusyhteisöön ja saat mahdollisuuden tutustua ihmisiin, jotka jakavat saman innostuksen hevosiin ja ratsastukseen.

Ratsastusseurajäsenyyden edellytyksenä ei ole oma harrastaminen, eli esimerkiksi nuorten ratsastajien huoltajat voivat mainiosti olla ratsastusseuran jäseniä ja pääsevät näin mm. jäsenyyteen kuuluvan vakuutuksen turvan piiriin.

Lähetän lämpimät terveiset kaikille huralaisille - tulkaa matalalla kynnyksellä mukaan seuran toimintaan! Ja jos teillä on palautetta tai toiveita seuran viestinnästä tai kysyttävää jäsenasioista, niin olkaa yhteydessä!